Ajankohtaista

Idän ja lännen välinen yhteistyö kukoistaa 178 miljoonan euron edestä

Kaakkois-Suomi – Venäjä, Kolarctik ja Karelia

Sanktiot ovat tuntuvasti kurittaneet suomais-venäläistä yhteistyötä tietyillä liiketoiminnan aloilla. Tästä huolimatta, niin kuin hyvissä naapurussuhteissa yleensä, yhteistyöhalua ja -kykyä näyttää löytyvän. Sen todistavat tänä vuonna käynnistyvät projektit niillä toimialoilla, joihin sanktioiden vaikutus ei ulotu. Tällaisia toimialoja ovat muun muassa infrastruktuuri, ympäristönsuojelu sekä yritysten toimintaedellysten kehittäminen.

Tällä hetkellä suomalais-venäläisiä kehitysyhteistyöprojekteja koordinoivat kolme erillistä ohjelmaa: Kaakkois-Suomi – Venäjä, Kolarctik ja Karelia. Jokaisella ohjelmalla on oma seurantakomitea, joka joko hyväksyy tai hylkää rahoitettavat projektit. Toistaiseksi ohjelmiin on hyväksytty yhteensä 66 eri kehittämisprojektia, jotka rahoitetaan ohjelmien saamien varojen turvin. Jo hyväksyttyjen projektien lisäksi, käynnissä ovat laajojen infrastruktuurihankkeiden sisällön ja rahoituksen neuvottelut yhdessä Euroopan komission kanssa. Esimerkki laajasta infrastruktuuriprojektista on Imatran ja Nuijamaan raja-asemien uudelleenjärjestely.

Kullakin ohjelmalla erilliset budjetit

Ohjelmien rahoitus on peräisin Suomelta, Venäjältä ja Euroopan Unionilta. Lisäksi Kolarctic ohjelma on saanut rahoitusta Ruotsilta ja Norjalta. Tällä hetkellä kehitysohjelmat ovat yhteensä saaneet rahoitusapua 178 miljoonan euron verran. Rahoitus varmistui tämän vuoden elokuussa ja lokakuun alussa sopimukset astuvat voimaan.

Rahoitettavat projektit liittyvät alueiden saavutettavuuteen, ympäristönsuojeluun sekä alueiden yritysten toimintaedellysten kehittämiseen. Jokaisen ohjelman teemana ovat turvallisuus ja sujuvan liikkumisen kehittäminen rajanylityspaikoilla sekä vesistöalueilla. Lisäksi koulutus, kulttuuri ja tutkimusala ovat ohjelmien keskeisiä teemoja.

Jokaisella ohjelmalla on käytössä eri määrä budjettia. Esimerkiksi Kaakkois-Suomi – Venäjä -ohjelmalle on myönnetty rahoitusta yhteensä 72 miljoonaa euroa, jotka jaetaan ohjelman alaisille projekteille. Esimerkiksi pyörätien rakentamiseen Svetogorskista Suomen rajalle (rahoitus 1,6 miljoonaa euroa). Tai ongelmajätekaatopaikan, Krasnyi Borin, ympäristön tutkimukseen ja alueen ympäristön tilan kohentamisen vaihtoehtojen kehittämiseen (rahoitus 750 000 euroa). Projektin toteuttavat venäläinen yritys ”Mineral” yhdessä Etelä-Savon ja Uudenmaan kanssa. Lisäksi meneillään on esimerkiksi projekti, jonka tarkoitus on houkutella Kotka-Haminan alueelle venäläisiä start-upeja (myönnetty apuraha on 650 000 euroa).

Kolarctic -ohjelma on saanut rahoitusta 63 miljoonaa euroa ja Karelia -ohjelma 43 miljoonaa euroa.

Ohjelmien valmistelut alkoivat jo vuonna 2013. Sanktiot, niiden vaikutukset ja laajuus kuitenkin hidastivat ohjelmien loppuunsaattamista. Koska sanktiot eivät koske ohjelmien sisältöä, työ voi vihdoin alkaa. Yhteensä nämä ohjelmat käsittävät 1340 kilometrin pituisen rajan Suomen ja Venäjän välillä.

Hanketoiminta kestää vuoden 2022 loppuun asti.

Sanomattakin on selvää, että tällaiset ohjelmat ovat hieno tapa saada tuetusti omaa projektia eteenpäin kansainvälisessä ympäristössä. Vaikka monia projekteja onkin jo rahoitettu, ohjelmiin on vielä mahdollista hakea uusilla hankeideoilla!

Aikaisemmin hyväksytyt hankeideat on mahdollista lukea ohjelmien kotisivuilta.


Kaleria CBC

Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC

Kolarctic CBC

Lähteet:

https://www.fontanka.ru/2018/08/17/075/

https://www.rakennerahastot.fi/web/eni-cbc/eni-cbc-uutiset

Tekstin on kirjoittanut Miila Leisiö.

Petri Sagulin

Kommentoi 0

Jätä kommentti